Elina Niemen koulutuspäivä Landbossa. Ihan uusi rata, melko haastava maasto. Jonkin verran ryteikköä ja nousua molemmin puolin keskilinjaa.
Demolle perustreeniä, pitkää suoraa pistoa. Ääniavulla, haamut ei oikein mahdollisia tässä maastossa. Otettiin kaksi muistikuvaparia. Mm:t noin 60 m syvyydessä. Ensimmäiset kaksi ok. Vikassa parissa ensimmäinen mm ei ollut löytänyt piilolle, ja ääni kuului jostain tosi kaukaa. Laitoin Demon kahteen kertaan etsimään, lähti hyvin ja kävi jossain kaukana, ekalla kerralla viipyi poissakin aika pitkän aikaa, muttei löytänyt. Demo oli myös ihan fokusoitunut lähtemään toiselle puolelle, jossa tiesi Merjan olevan. Lähetettiin sitten kahden "tyhjän" jälkeen neljännelle piilolle, jonka jälkeen edellisen piilon mm tuli lähemmäs ja saatiin vielä toiselle puolelle hyvä pisto, johon oli hyvä lopettaa.
Asioita, joita jäi päällimmäisenä mieleen:
- Elina ehdotti, että tehdään vielä pitkään ihan perustreeniä, suoraa syvää pistoa. Joko suoraan ärsykkeen (haamu parempi kuin ääni) perään, tai sitten muistikuvapareina. Sekametsää ei suositellut, koska koira ei muista missä kohtaa maalimies tarkalleen oli, ei siis palvele välttämättä sitä tarkoitusta, että opetetaan koiraa etenemään suoraan. Perustreeniä jatketaan pitkään, kunnes koira todella osaa mennä suoraan.
- Motivaatio pidetään kunnossa sillä, että pistoja per treeni on vähän. Alle vuotiailla koirilla ehkä vain kaksi, ja Demon ikäisilläkin korkeintaan kolme tai jos mahdollista, 2 + 2 (treenien alussa ja lopussa). Tällä huolehditaan siitä, että palkka on todella hyvä koiran mielestä (vietti ei kylläänny) ja treeni jää koiran mielestä ns. kesken, sillä olisi kova hinku jatkaa vielä.
- Pidetään huoli siitä, että piiloille kierretään kaukaa. Ei riitä, että vain mm kiertää, vaan myös koiraa piilolta hakevan ohjaajan on kierrettävä kaukaa (samoin kun tullaan piilolta pois). Tähän ei ehkä viime aikoina ole omissa treeneissä kiinnitetty tarpeeksi huomiota, vaikkei koskaan suoraan piilolle ollakaan kävelty.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti